On se uskomaton tunne, kun voi jo keskustella oman tyttären kanssa vaikkakin hän on vielä alle 3-vuotias. Kovin syvällisiä keskustelut eivät vielä tokikaan ole (toivottavasti jonain päivänä on ja keskusteluyhteys säilyy), mutta hauska tietää mitä toinen ajattelee.. Noinkin pienet lapset voivat jo pohtia monenlaisia asioita. Nämä lyhyet, pienet keskusteluhetket ovat ihan parhaita <3 Meidän isä on melko paljon töissä varsinkin nyt kesäaikaan niin on ihana kun on kuitenkin omasta lapsesta seuraa.
Minulla on sellainen "sukuvika", että vedet valuvat silmistä jopa silloin kun naurattaa kovasti. Muistelen, että lapsuudessa ala-asteella luokkamme oli kerran hävinnyt jonkin jalkapallomatsin ja olin ystävien kanssa juttelemassa jotain hauskoja juttuja ja vedet valui silmistä.. no tottahan toki naapuriluokan pojat luuli, että itken koska hävisimme pelin. Nykyään yhä useammin kun seuraa oman lapsen touhuja, kuuntelee hänen juttuja tai lauluaan.. vedet valuvat silmistä tuon tuosta. Se on ihme, että on saanut aikaiseksi jotain noin ihanaa kun miettii taaksepäin omaa lapsuutta ja nuoruutta ja kuinka vaikeaa lapsuuteni perhe-elämä oli. Mutta kaikella on tarkoituksensa. Niiden kokemusten ansiosta olen vahvempi ihmisenä ja varmasti vanhempanakin.
Viime aikoina blogin kirjoittaminen on jäänyt vähälle. Se johtunee kesästä ja myös siitä, että minua mietityttää niin paljon monet asiat.. Aloitan elokuussa uuden, haasteellisen työn ja jännitän jo nyt että miten tulen siinä pärjäämään. Mutta yhtä vahvasti kuin uskon, että kaikelle on tarkoituksensa, uskon myös siihen että asiat tulevat järjestymään - aina.
Lämpöisää viikonloppua kaikille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti