Tätä ei perhevalmennuksessa kerrottu

Luin Ilta-Sanomien verkkosivuilta artikkelin, jossa kerrottiin että iskelmälaulaja Marita Taavitsainen ja hänen puolisonsa ovat päättäneet yrittää uudestaan.. Ensin ajattelin, että hienoa. Sitten luin lukijoiden kommentit, osa kannustavia ja osa taas no sitä luokkaa, että "yritä nyt päättää ja onko oikein julkisesti riepotella asioitaan".

Niin. Siitäpä sitten tuli tuo otsikko mieleen. 

Minusta on hienoa, että yrittävät uudelleen. En tiedä onko oikein vai väärin julkisuuden henkilön kertoa elämästään julkisesti, mutta tästäpä ei esikoista odottaessa perhevalmennuksessa kerrottu että suhde voi mennä solmuun, menneet ja kertaalleen käsitellyt asiat voi nousta pintaan, oma aika ja puolison kanssa yhdessä vietetty aika voi kuihtua olemattomiin - JOS ei asialle tee jotain YHDESSÄ. 

Paljon on asiantuntijoiden kirjoituksia, joissa lukee että pikkulapsiaikana ei saisi erota. Itse, omalla kohdallani olen todennut tämän olevan tosi. Solmuja tuli toisen lapsen syntymän jälkeen, mutta terapiassa (yksin ja yhdessä puolison kanssa) käydessä  totesin etteivät ne solmut olleet ihan yhtäkkiä syntyneet, vaan ne niitä oli punottu jo jonkin aikaa. Ja koska niitä oli punottu jo jonkin aikaa, vei jonkin aikaa että niitä saatiin purettua. Solmujen päälle oli syntynyt parisuhde, jossa oltiin "vaan" äiti ja isä. Parisuhde oli jäänyt arjen ja kaiken muun jalkoihin. Terapiassa sitten käytiin asioita läpi siten, että toisin kuin kotona kahdestaan käytyjen keskustelujen jälkeen, tuli tunne siitä että solmussa ollut asia alkoi aueta ja että päästiin asiassa eteenpäin. Muistan kun pariterapeutti esitti kysymyksen "missä vaiheessa teidän yhteys on katkennut?" Kumpikaan ei osannut vastata, oli ainoastaan yhdessä keskusteltu siitä, että se haluttaisiin takaisin. 

Pariterapeutin kanssa ymmärsin senkin, että kotoa opittu malli seuraa myös parisuhteeseen.. Eli jos lapsuudenkodissa vanhemmat riitelivät minun nähden, mutta eivät koskaan sopineet niin miten minulla voisi olla eväitä toimia oikein riitatilanteessa omassa parisuhteessa. Sitten ymmärsinkin, että jo ennen lapsia pienissäkin riitatilanteissa, minä olin se joka nostin kädet pystyyn, koska se oli se malli johon olin kotona oppinut. Ja se oli se malli, jonka opin isältäni. Toisaalta epäilen kyllä isän lapsuudenkodin taustat tietäen, että tämä malli oli hänen kohdallakin opittu jo sieltä. 

Kun meillä oli tilanne vaikeimmillaan, lähetin nämä Juha Tapion Älä lähde vielä pois- laulun sanat puolisolleni. 

Meidän mahdoton rakkautemme
sen mahdottomuutta me emme
aavistaneet ja niinpä me siitä
Roikumme kourin ja hampain
tätä riemua tanssia rampain
onnessa kylvimme vaan emme niitä
Minä halusin kantaa sua
olla voitokas haavoittua
puremia ihoon ja harteisiin
Mutta matkalla onneen miksi
teimme toisemme yksinäisiksi
nyt yhtä jos pyytää voisin niin

Älä lähde vielä pois
pysy vielä hetki siinä
Jospa meitä vielä ois
se ei ois mahdotonta

Älä lähde vielä pois
kohti yötä valotonta
Siinä kaikki

Atomeiksi jauhetut aiheet
sanotut ja vaietut valheet
miten paljon turhia painoja kantaa
Minä kahdelle haavoitetulle
haluaisin kaiken sulle
ja itsellenikin anteeksi antaa
Sillä kuka on huomenna täällä
tämä matka on ohuella jäällä
sitä uhmata kanssas tahtoisin

Älä lähde vielä pois
pysy vielä hetki siinä
Jospa meitä vielä ois
se ei ois mahdotonta

Älä lähde vielä pois
kohti yötä valotonta
Siinä kaikki

Älä lähde vielä pois
pysy vielä hetki siinä
Jospa meitä vielä ois
se ei ois mahdotonta
Älä lähde vielä pois
kohti yötä valotonta
Siinä kaikki

Sen viestin jälkeen, kun näimme myöhemmin kotona, niin pyysin että aloitamme yhdessä pariterapian ja puoliso suostui siihen. 

Eli jos joskus joku lukee tätä vastaavassa tilanteessa, kun itse olimme pienten lasten kanssa "vaan" äitinä ja isänä niin älä luovuta. Kokeilkaa puhua, mutta jos solmut eivät kahden keskustellessa aukene niin toivon sinulle rohkeutta ottaa yhteyttä pariterapiaa tarjoavaan tahoon, julkisella puolella tarjontaa löytyy kyllä ja kun se kynnyksen ylittää ensi kerran yhdessä niin siitä tulee huomattavasti matalampi. Ja vaikka sitten kävisi niin, että solmujen auettuakin tuntuisi siltä että kaikkenne olette toisillenne antaneet, niin olkaa ylpeitä siitä että ainakin yrititte. 

Kaapissa kutistuneita farkkuja? - Finlaysonin kampanja

Pitkästä aikaa kirjoittelen, kun sain sähköpostia Finlaysonilta jossa kerrottiin vanhojen farkkujen uusiokäyttöön liittyvästä kampanjasta.

Tyhjennä kaappisi hylätyistä farkuista ja tuo ne meille! Meille voi palauttaa kaikenkokoisia ja -värisiä käytettyjä farkkuja, farkkutakkeja ja muita farkkuvaatteita. Lähetämme farkkusi Belgiaan, jossa ne lajitellaan, murskataan ja kehrätään pyyhkeiden valmistukseen soveltuvaksi kuiduksi. Lopputuloksena on valmiita, upeita pyyhkeitä, joiden materiaalista 40 % on kierrätyskuitua. Nämä kierrätysfarkusta valmistetut pyyhkeet tulevat myyntiin toukokuussa Finlayson-myymälöihin ja -verkkokauppaan.

Saat jokaisista myymälään tuoduista farkuista vastalahjaksi 10 euron arvoisen etusetelin, jonka voit käyttää vähintään 30 euron ostoksen yhteydessä Finlayson-myymälöissä. Etuseteleitä voit käyttää myös useamman kerralla, esim. 2 etusetelillä saat 20 euron alennuksen 60 euron ostoksesta jne. Etusetelit ovat voimassa 28.2. asti ja niitä ei voi yhdistää muihin kampanjoihin.

Meitä lähinnä oleva myymälä on kuitenkin useamman kymmenen kilometrin päässä niin tilasin Finlaysonin verkkokaupasta RePackin, joka on maksuton ja toimitetaan lähipostiin josta sen voi sitten noutaa, pakata farkut ja palauttaa lähipostiin lähetettäväksi. Jokaisista farkuista saa 10 euron arvoisen etusetelin, jonka voi sitten hyödyntää Finlaysonin tuotteita ostaessa. Ihan mukava etu, mutta itseä motivoi tällä kertaa enemmän se että pääsen vanhoista farkuista eroon ja niistä tehdään jotain uutta :) Tästä pääset Finlaysonin kampanjasivulle. Nyt kaikki kierrättämään vanhoja farkkuja :)

Kuva ja kuvateksti lainattu Finlaysonin sivuilta. 

Hei hei mitä kuuluu

Moni blogia kirjoittava tietää varmasti sen tunteen, kun olisi se into kirjoittaa ja tehdä postauksia mutta jostain syystä sitten kuitenkin ne tekstit ja kuvat jäävät niin sanotusti pöytälaatikkoon eli julkaisematta. 

Itsellä on jäänyt kirjoittaminen todella vähälle, mutta yhä käyn lukemassa ja kommentoimassa blogeja lähes päivittäin. Se on itselle sellainen tapa nollata kaikki ja "ahmia" tietoa lastenvaateuutuuksista, lasten kanssa tehtävistä askartelu&puuhasteluvinkeistä, matkustelusta, yms. 

Meidän arki rullaa aika tasaisesti ja alkusyksystä palaan työelämään ja tytöt saivat hoitopaikat samasta päiväkodista. Esikoiseni on jo sitten kohta eskarilainen. Jälleen kerran ei voi kuin ihmetellä miten aika rientää. Itse täytin alkuvuodesta pyöreitä, en kokenut minkäänlaista ahdistusta.. Ikähän on vain numeroita. Näin jälkeenpäin ajateltuna voin sanoa, että koin viime vuonna kriisin. Olkoonkin sitten vaikka se ikäkriisi, mutta luulen että siinä oli kyse myös jonkinlaisesta lievästä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tms. Näin olen itsekseni pohtinut asiaa. Itsetunto oli nollassa ja koin olevani huono kaikessa mitä tein..

Minulla oli kuitenkin valtava puhumisen tarve, yritin kautta rantain pyytää apua neuvolasta mutta siihen ei osattu tarttua. Ja uskon, että moni joka sitä apua todella tarvitsisi ei osaa sitä pyytää tai tarjottaessa ei halua ottaa vastaan. Parisuhde voi tuolloin paremmin kuin koskaan, mutta samanaikaisesti pahemmin kuin koskaan. Koin olevani jumissa täällä neljän seinän sisällä lasten kanssa, mutta toisaalta asiat eivät ratkenneet ennen kuin aloin puhua siitä.

 

Pinterest

Nyt kuitenkin kaikki on hyvin. Olen palaamassa kesän jälkeen työelämään ja tytöt saivat hoitopaikat samasta päiväkodista. Luulenpa, että pienemmän hoidon aloitus jännittää minua enemmän kuin uusi työ. Mutta onneksi lapsilla on tapana sopeutua nopeammin uusiin tilanteisiin kuin mitä aikuisten ja hyvä niin. Esikoisen kanssa käytiin jo tutustumassa hänen tulevaan ryhmäänsä ja hän olisi jäänytkin sinne heti tutustumispäivänä :D 

Olen aina uskonut siihen, että vaikka asiat olisivat kuinka huonosti tahansa jollakin hetkellä niin ne silti kääntyvät vielä parhain päin. Tällaisin ajatuksin tähän päivään.

Jouluista asiaa... ja joulukorttihankintoihin vinkki

Jälleen on koittanut se aika vuodesta, että touhua ja puuhaa riittää.. Minä keksin, että haluan muuttaa jouluksi makuuhuoneen yläkertaan ja alakertaan laitetaan tytöille leikkihuone. Melko liki joulua menee tämä toteutus mutta uskoisin sen olevan sen arvoista. Toki ei ole hirveän mukava, kun päässä raksuttaa niin paljon ideoita ja ajatuksia tämän pienen pintaremontin ja mööbleerauksen suhteen että yöunet meinaavat jäädä lyhyiksi.. 

Olen niitä ihmisiä, joille lahjojen keksiminen ja antaminen on melkeinpä antoisampaa kuin lahjojen saaminen. Olen päättänyt tänä vuonna, että en keksi väkisin kenellekään mitään vaan ostan ajatuksen kanssa jotain tarpeellista ja kivaa niille, joille olen ehtinyt jo lahjoja miettiä. Omien tyttöjen kohdalla lahjat on jo hankittu. Puolison kanssa sovittiin, että eiköhän siinä ole molemmille lahjaa kun tehdään tuo pieni pintaremontti :)

Meillä jouluun kuuluu perinteitä.. joka jouluaatto kokoonnumme miehen lapsuudenkotiin viettämään joulua hänen vanhempien ja sisarusten perheiden kanssa. Aion opettaa lapsilleni, että yhdessäolo lähimpien kanssa on todella arvokkaampaa kuin ne lahjat.. ehkä he eivät asiaa ihan vielä ymmärrä, mutta jonain päivänä. Yhdessäolon lisäksi se tunnelma, minkä anoppini jouluksi heille loihtii on todella lämmin. Enkä ole ihan varma muistammeko aina kiittää häntä siitä työstä ja vaivasta minkä hän näkee yhteisen joulun eteen. 

Yritän tehdä listaa, että mitä kaikkea pitäisi tehdä ennen joulua.. Joulukortit ovat listan kärjessä. Minulla olisi idea, joulukorttikuvaukseen tytöistämme mutta en muka ole vielä ehtinyt toteuttaa siitä. Tämän lisäksi pidän kovasti joulukorttien askartelusta, mutta olen kahden vaiheilla sen kanssa että keksinkö mitään kivaa, uutta ideaa korttien tekoon.. Jos en keksi niin sitten hankin joulukuvakorttien lisäksi kortteja täältä.  Paapii Designilla on mitä ihastuttavampia kuoseja niin kankaissa kuin korteissakin. Ja kankaista sen verran, että meillä on teetettynä tytöillä vaatteita Siiri&Myyry-aiheilla ja ne ovat pysyneet pesusta toiseen hyvänä. Onhan ompelijalla teetetty vaate hieman arvokkaampi kuin mitä kaupasta löytyy, mutta jotain eroa on kyllä sitten laadussakin. 

Joulukortti Bambi ja orava 1,50€, Paapii Design

Joulukortti Peura, ruskea 1,50€, Paapii Design

 Eivätkö olekin ihania nuo kortit.. Ja samoilla kuvilla löytyy pienempiä pakettikortteja, mutta kuka sanoo ettei niitä voisi käyttää myös joulukorttina :) Ja tässä vain pari esimerkkiä, verkkokaupasta löytyy lisää. 

Ihanaa joulunodotusta kiireistä huolimatta!

Stylepitiltä -30% alennusta kaikesta 3.11. asti

Tulin vinkkaamaan, että Stylepitiltä saa nyt neljän päivän ajan -30% alennusta kaikesta, alennetut hinnat näkyvät valmiina tuotteissa. Itseäni houkuttaisi kovasti esimerkiksi nämä Anguluksen talvisaappaat, mutta sitten pitäisi hankkia neidille takkia, yms kenkien sävyyn sopivaa niin kengät ei taitaisi enää niin edullisilta tuntua :)

Nyt siis jos jotain talvivarustetta puuttuu niin tuolta löytyy päästä varpaisiin tuotteita :)

Lahjaideoita 5-vuotiaalle tytöille..?

Meillä juhlitaan pian 5-vuotiasta esikoista.. ja emme ole vielä keksineet miehen kanssa, että mikä on neidin syntymäpäivälahja. Neiti on kyllä esittänyt toiveita, mutta yllättävän kovilla hintalapuilla on nämä toiveet varustettu.. 

Kauppareissulle neiti on jo useamman kerran ihastellut tällaista näytekappaletta.. 

 
Hintaa oli ainakin 89,95€.. Jos jollain antaa vinkkiä saako mistään edullisemmin niin sitten ehkä voisi harkita tätä.. Miten niin en vaikuta kovin innostuneelta :D

En tiedä onko muilla kokemusta, mutta olen huomannut että aika usein joku kalliimpi lelu tai juttu mielletään ostettavaksi joululahjana.. Toisaalta eikö se oma syntymäpäivä paina vaakakupissa niin sanotusti enemmän.. Niin miksi sitten kuitenkin halutaan "arvottaa" joululahja kalliimmaksi ja että kaiken lisäksi useimmiten lapsi itse ei oikeasti tiedä keneltä se lahja on.. Tällainen ajatus nyt tuli tässä yhteydessä mieleen kun tyttö selitti tästä Furbystä mummulleen, joka tuli sitten taas juttusilleni ja totesi että ehkä ennemmin sitten tällainen arvokkaampi joululahjaksi.. Hassua. :)
 
Kun se joulukin on jo melko lähellä niin olen tehnyt listaa, johon kirjaan ylös tytöille tarpeellisia juttuja mitä sitten mummut ja kummit voivat halutessaan ostaa joululahjaksi. Itse päätin, että tänä vuonna me vanhemmat ostamme korkeintaan kaksi lahjaa per muksu.. Niitä lahjoja kun tuppaa muutenkin tulemaan ihan liikaa.. 

Tällaisia ajatuksia tällä erää.. :)

Tilausta H&M:lle

Eilen tupsahti sähköpostiin hyvä tarjous H&M:ltä, loppuviikon eli sunnuntaihin 2.3. asti saa koodilla 1286 10% alennusta koko tilauksesta ja vieläpä toimituskin on ilmainen! Yleensä alekoodilla saa joko alennuksen tilauksesta tai ilmaisen toimituksen mutta nyt molemmat :) 

Lähinnä ajattelin itselle tilata Mama-osastolta imetysteeppareita, jotka ovat nyt tarpeen :) Toki tytöille jotain pientä kivaa mutta kyllä nyt äidin vaatekaappi kaipaisi kipeimmin päivitystä :)

 Huomaan liian usein turvautuvani mustaan ja näin tässäkin kävi mutta kokeeksi päätin tilata tuon kirsikan värisen puseron :)

H&M muutti kokojaan muistaakseni viime syksynä eli ainakin joissain vaatteissa kannattaa melkeinpä ottaa se pienempi koko kuin mitä olisi aiemmin ostanut.. riippuen toki vaatteen materiaalista ja mallista..